maanantai 19. lokakuuta 2015

Maamerkki murenee

 Lauttasaaren vesitorni on ollut erottamaton osa kotisaartani, sen symboli. Se sijoittuu komealle paikalle, Kotkavuoren "Kotkiksen" huipulle, josta se maamerkin tavoin erottuu kauas. Se valmistui vuonna 1958 ja sen on suunnitellut rakennusviraston arkkitehti Ossi Leppimäki yhdessä diplomi-insinööri Paavo Simulan kanssa. Se oli Suomen ensimmäinen sienen muotoinen vesitorni. Historiallisessa mielessä vesitornin rakentamisen voi nähdä symboloivan Lauttasaaren muuttumista omaksi kaupunginosakseen.

Vesitorni poistettiin käytöstä 1996 ja sen jälkeen sen tulevasta kohtalosta on väännetty kättä. Ehdotuksia tornin uusiokäytölle sateli sen kunnostamisesta mm. näköalatorniksi, ravintolaksi ja asuinrakennukseksi. Kaikki vaihtoehdot olisivat tulleet liian kalliiksi. Tornin purkaminen alkoi  jokin aika sitten.



Torniin liittyy muistoja: sen alla ovat päiväkotilapset leikkineet, siellä saatoit  tavata niin koiranulkoiluttajia kuin joskus jonkun epämääräisen kuljeksijakin. Sen juurella on vietetty nuoruudessani monia iltoja; kohdattu, erottu, ihastuttu ja surtu. Kävin katsomassa tornin viimeisiä hetkiä, kun se nyt  murenee pala palalta. Tunsin oloni haikeaksi, kuin menettäisin osan nuoruuttani ja Lauttasaari osan sen identiteettiä.

Yksi aikakausi päättyy niin vesitornilla kuin minullakin.