maanantai 21. maaliskuuta 2016

Takatalvi.




Tutkiessani maalausta, tarkastelen sen pinnoilla leikkiviä valoja ja varjoja. Ne korostavat, peittävät ja luovat tunnelmaa ja todentuntua.  Joskus taulut kylpevät valossa eikä varjoja huomaa lähes lainkaan. Joskus taulussa on vai yksi valopiste synkkien varjojen keskellä.

Oikeassa elämässä varjoihin harvemmin kiinnittää huomiota. Välillä ne ovat pitemmät, välillä päivän paistaessa kirkkaimmillaan ne piiloutuvat. Varjo seuraa kuitenkin aina mukanamme.


Lauantain vastaisena yönä kuu peittyi pilven taakse ja varjot valtasivat maan.
Tuona hetkenä Sinä lähdit pois. Ikuisiksi ajoiksi. 


Aamulla satoi puuterilunta.
 Tuli takatalvi.